Puolan Konik-Hevoset - Hodowla Polskiego Towarzystwa Ochrony Ptaków (PTOP)/ Puolan Lintujensuojeluyhdistys - Hevostilojen keskinäiset vierailut
Hevosten käyttö luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä
Aidat pienpetojen torjumisessa
Niittyalueen ojittaminen
Paikallisen hevosrodun säilyttäminen
Aurinkosähköpaneelien käyttö sähköaitauksissa ja tilan muussa sähkön käytössä
Puolan Kalitnikissa (Michalowo) sijaitseva tila on erikoistunut kasvattamaan puolalaisia konik-hevosia ja nautoja (Polish Red Cattle), kahta suojeltua alkuperäisrotua. Tila tuottaa rehut eläimille.
Tilalla on noin 100 konik-hevosta. Tilan pinta-ala on 1 800 hehtaaria, josta 30 hehtaaria on maatalousmaata ja loput niittyjä, kosteikkoja ja joutomaita. Vuonna 1990 perustetulla tilalla pidettiin aluksi paikallisten maanviljelijöiden eläimiä, mutta myöhemmin hevoset ja karja siirtyivät Puolan lintujensuojeluyhdistyksen (PTOP) omistukseen. Se toimii kolmessa paikassa Koillis-Puolassa: Żywkowo Warmian ja Masurian alueella sekä Białowieża ja Kalitnik Podlasien alueella.
Tavoitteet
Tilan ensisijaisena tavoitteena on palauttaa alue laiduntamiseen piiriin, mikä estää veden kertymisen ojiin ja suojaa lintujen pesimäpaikkoja. Toiminnalla lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja suojellaan uhanalaisia lintulajeja. Toisena tavoitteena on puolalaisen konik-hevosen ja puolalaisen punaisen karjan geenivarojen säilyttäminen.
Tilan hyviä käytäntöjä ovat pienpetojen (kettujen ja mäyrän) karkottaminen aidoilla, vesienhallinta sekä aurinkosähkön käyttö sähköaitausten ja -rakennusten käyttövoimana.
Hevosten käyttö luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä

Tila on ilman taloudellista voittoa toimiva julkinen yhdistys. Kosteat niityt turvaavat lintujen ja eläinten rinnakkaiseloa. Maaliskuusta heinäkuuhun näillä niityillä pesii runsaasti lintulajeja, kuten isokoskeloita ja lokkeja. Kun lintujen määrä alkaa vähentyä, niityille tuodaan hevosia. Hevoset ylläpitävät aluetta laiduntamalla, maaperää tallomalla sekä kasvien siemeniä levittämällä. Hevosten läsnäolo karkottaa petoeläimiä, ja parantaa lintujen turvallisuutta.
Edut
- Lintujensuojelu.
- Hevosten laidunnus ylläpitää nurmia, ja luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
Haitat
- Yksityisillä maatiloilla toteuttaminen on haastavaa, koska edellyttää suurten pinta-alojen hoitoa, ja pesinnän seurantaan tarvitaan aikaa.
- Mahdolliset konfliktit vierailijoiden ja puolivillien hevosten välillä
Aidat pienpetojen torjumisessa

Tilalla käytetään aitaukseen maanpäällisiä ja maahan kaivettuja verkkoja. Näillä estetään petojen pääsy alueelle ja suojellaan pesiviä ja kuoriutuvia lintuja sekä hevosia.
Tila sijaitsee kostealla niityllä, josta on suora yhteys metsään. Vettynyt maaperä estää pikkunisäkkäitä kaivautumasta verkon ali. Aidat ovat niin korkeita, etteivät eläimet voi hypätä niiden yli. Joka toinen pylväs on sähköistetty.
Kustannukset
Aitauksen materiaali- ja työvoimakustannukset ovat 50-100 euroa/metri.
Edut
- Estää eläimiä hyppäämästä aidan yli tai kaivautumasta aidan alle päästäkseen laitumelle
- Suojaa hevosia mahdollisilta saalistajilta/pedoilta
- Pitää petoeläimet poissa pesivien lintujen luota.
Haitat
- Vaatii energiaa.
- Eläimet voivat saada sähköiskuja aidasta.
Niittyalueen ojittaminen

Tilalla on otettu käyttöön ojien ja vesikanavien järjestelmä. Ylimääräisen veden poistamiseksi niityltä on kaivettu valtaojia ja kanavia. Näissä kasvaa myös luonnonkasvillisuutta, joka toimii ravinteiden pidättäjänä. Veden virtausta säädellään patorakenteilla. Hevoset voivat juoda suoraan kanavista.
Kustannukset
Ratkaisun kustannusarvio on 20 000 euroa riippuen maaperästä, ojien mitoituksesta, rakenteista, työmääristä ja ympäristöluvista.
Edut
- Poistaa ylimääräisen veden niityiltä.
- Tarjoaa juomavettä hevosille.
- Mahdollistaa muiden eläimen pääsyn veden äärelle.
- Ylläpitää biologista monimuotoisuutta säätelemällä vedenkorkeutta.
- Vähentää viljelijöiden työtaakkaa ja muiden investointien tarvetta.
Haitat
- Vesi ei välttämättä täytä juomaveden standardeja, ja hevoset voivat liata sen päästessään kanaviin ja ojiin.
- Muuttaa veden luonnollista virtausta.
- Ojien on oltava matalia ja helppopääsyisiä, jotta juominen olisi turvallista.
Paikallisen hevosrodun säilyttäminen

Tilan toimintamalli osoittaa, miten luonnonsuojelu ja kestävä tuotanto voidaan yhdistää.
Konik-hevosten suojeluohjelma
Puolan lintujensuojeluyhdistys on laatinut konik-hevosten suojeluohjelman. Konik on Puolasta peräisin oleva hyvin vanha puolivilli rotu. Nämä kestävyydestään ja sopeutumiskyvystään tunnetut hevoset omaavat ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten sitkeyden ja tyypillisen tummahkon karvapeitteen. Ohjelmaan kuuluu valikoivaa jalostusta ja geneettistä seurantaa lajin ominaisuuksien säilyttämiseksi, ja siinä hyödynnetään myös laiduntamista. Laiduntavat konik-hevoset auttavat palauttamaan ja hoitamaan niittyjä estämällä umpeenkasvua ja ylläpitämällä avoimia elinympäristöjä, mikä tukee paikallista luonnon monimuotoisuutta.
Noin 100 konik-hevosta pidetään puolivilleinä niiden luonnollisissa elinympäristöissä hevosten villien vaistojen säilyttämiseksi. Kylminä kuukausina hevoset siirretään talvilaitumille. Tammat astutetaan kahden vuoden välein, ja eläinlääkärinhoitoa, mukaan lukien loishäädöt tarjotaan. Lisäruokintaa on ankarina vuodenaikoina. Geneettisen monimuotoisuuden varmistamiseksi lauma jaetaan pienempiin ryhmiin (enintään 8 eläintä), ja jalostuksessa käytetään useita oriita.
Edut
- Säilyttää konik-hevosten geneettisen monimuotoisuuden ja toimii geneettisenä reservinä.
- Hoitaa alkuperäisiä niittyjä.
Haitat
- Vaatii joustavan järjestelmän, joka ei ole liian riippuvainen tuista.
- Konik-hevosten myynnin vaikeudet.
Aurinkosähköpaneelien käyttö sähköaitauksissa ja tilan muussa sähkön käytössä

Maatila käyttää uusiutuvaa energiaa asentamalla aurinkosähköpaneeleita.
Ratkaisun tarkoitus
Uusiutuvan energian käyttö vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Kustannukset
- Sähköaidan asennus: 20-50 W:n aurinkopaneelijärjestelmä, 12 V:n akku, lataussäädin ja invertteri maksaa noin 200-500 euroa.
- Kattoasennus: Huipputeholtaan 36 kW:n aurinkosähköjärjestelmä, joka asennetaan olemassa olevalle katolle maksaa noin 45 000 euroa.
Kustannukset vaihtelevat asennuksen koon, materiaalien ja eri maissa saatavilla olevien tukien mukaan.
Edut
- Vähentää riippuvuutta sähköverkosta, mikä on erityisen hyödyllistä alueilla, joilla on usein sähkökatkoksia tai vaihtelevia sähkön hintoja.
- Vähentää maatilan hiilijalanjälkeä.
- Mahdollistaa syrjäisten tonttien tai maatilan sähköistämisen verkon ulkopuolella.
Haitat
- Paneelien, vaihtosuuntaajien ja akkujen korkeat asennuskustannukset ja pitkä takaisinmaksuaika.
- Vaatii jatkuvaa ylläpitoa.
- Komponenttien, erityisesti akkujen, rajallinen käyttöikä.
- Suorituskyky riippuu sääolosuhteista.
- Akkujen ja käytöstä poistettujen aurinkopaneelien hävittämiseen liittyvät haasteet.